Märkätilakoulutusta

Tänään järjestettiin pintakäsittelyalan opiskelijoille ja urakoitsijoille märkätilakoulutusta Pohjois-Karjalan ammattiopistolla Joensuussa. Koulutuksesta vastasi Ceresit ja värisilmä.

Kouluttajina toimivat:    
Tom Serko Väritukku Oy
Teuvo Piirainen Väritukku Oy









Koulutuksessa painotettiin koko asiakastyöhön liittyvän toimintaprosessin osatekijöiden huomioimista ja onnistumista.

Koulutus käsitteli myös lattianpäällystyksessä huomioitavia asioita. Kouluttaja esitti havainnollisin kuvin, mitä virheitä on tehty mm. laminaatti- ja parketin asennuksessa. Kaikille jäi muistiin uivan lattian asennuksesta isojen lattioiden osalta liikuntasaumojen tärkeys ja se että seinän vierustoille jätetään riittävän iso rako.
Yleensä lattialistojen on oltava riittävän paksuja, eli listat valitaan materiaalin mukaan, eikä liikkumavaroja tehdä listojen ehdoilla. Kaappeja ei tule asentaa suoraan laminaatin päälle, vaan on tehtävä liikuntasauma tai porattava jaloille reijät laminaattiin.

Laminaatin ja parketin tulee saada liikkua vapaasti joka suuntaan ja sitä ei tule estää saumamassoilla, tai materiaaliin porattavilla listoilla.

Laatoitustyön sujuvuuteen, sekä laatuun vaikuttaa hyvän työmoraalin ja ammattitaidon lisäksi myös laadukkaat työvälineet.

Talon ulkovärit

Tänään kävelin Joensuussa työpaikalle arvioimaan opiskelijan toimintaa ja osaamista uudisrakennuksella. Samalla katselin taloja kadun varrella. Ihan piti ottaa kuva, sillä niin rauhoittava oli näkymä.

Vanhoissa taloissa on jotain harmoonisesti rauhoittavaa. Niissä on ihmisen silmälle sopivat mittasuhteet ja mikä parasta, jokainen on aivan erilainen.

On tosi masentava katsoa asuntoalueita, missä jokin kaupungin suunnittelija on päättänyt, että tämän kadunpuolella kaikki talot on oltava punaisia ja toisessa paikassa taas keltaisia.

Kuvassa olevat talot ovat kaikki ihan erivärisiä ja se on minun mielestäni rikkaus. On mukava katsella talojen yksityiskohtia ja sävyjä. Ei haittaa, vaikka talo ei näytä uudelta. Elämää kokenut talo on kaunis, vaikka ihan kaikki paikat eivät olekkaan ns.vaaterissa.

Ennen vanhaan osattiin melko selkeän yksinkertaisesti toteutettu talo saada kauniiksi tekemällä ikkuna-aukkojen yksilöllisiä rakennelmia. Oli kruunuja ikkunan yläosassa ja puuleikkauksin koristeltuja vuorilautoja. Vaikka nyt ei ihan nikkarityyliin hyvin syvälle hurahdettaisikaan, niin jotain noihin nykyajan taloihin kaipaisi silmäniloa. Olisi mihin silmänsä tarkentaa.

On myös rauhoittavaa kävellä kadulla, mikä on ihmisen mittasuhteilla tehty. Valitettavan usein kaupunkisuunnittelu on mitoitettu logistiikan ehdoilla. Näin suunniteltuna uudet kaupungit ovat väljään rakennettuja  ja jäsentelemättömän näköisiä lasista tehtyjä labyrinttejä

Pimeässä hohtava maali

Muistatteko vielä herätyskellot, jossa tuntien kohdat hohtivat pimeässä? Puhuttiin fosforimaalista.

Nyt on jälleen samalla idealla tuotu tuotteita markkinoille ja niinpä mekin tutkittiin tuotetta, jolla on tämä ominaisuus.

Reetta Härkönen testaili miten Tikkurilan Taika Glow lakka toimii käytännössä ja toimihan se, katsokaa vaikka alla olevasta kuvasta. Reetta lakkasi tällä pimeässä hohtavalla lakalla kuvamaalauksen ikkunoita ja kadun kivetystä ja tältä se pimeässä näytti.

Lakka varastoi valoa ja luovuttaa sitä useamman tunnin, tilan ollessa pimeä.

Jos lakkaa on paksummin, niin hohto on voimakkaampi.













Litra Tikkurilan Taika Glow efektilakkaa maksaa vähän alle 50 euroa. Materiaali on hinnakasta, mutta litra riittää hohtavan isoon taideteokseen.

Porrashuoneen remontti

Monet opiskelijat ovat työssäoppimassa yrityksissä. Maalariopiskelijat tekevät myös asiakastöitä taloyhtiöille ja yksityisille asiakkaille. Oppilaitoksella on paljon kiinteistöjä, joita osin pidetään kunnossa myös opiskelijavoimin.

Opiskelijoilla on menossa kolmessa eri rakennuksessa porrashuoneremontteja. Koulun tiloissa olevaa käytävää tehdään hivenen sisustavammaksi, kuin mitä se on ollut valmistusvaiheessa.

Mira Mononen tapetoi maalattavalla tapetilla ylätasanteen seinät.

Reetta Härkönen valmistelee alakerran käytävää maalauskuntoon mm. ylitasoittamalla pilaria.



















Opiskelijoiden kanssa käydään työmailla keskustelua siitä, mikä olisi paras tapa tehdä työhön kuuluvia tehtäviä. Monesti ei ole yhtä ainutta oikeaa työtapaa. Siihen mikä valitaan, riippuu paljon työntekijän omasta kokemuksesta ja mihin työn lopputuloksessa pyritään. No tietysti työstä saatava katteen määrä ja tekijöiden ammattitaito vaikuttaa paljon asiaan.

Tänään opiskelijat kysyivät, että mikä olisi järkevää, jos tasoitetussa ns. kiviseinässä on pitkiä halkeamia. Miten vältyttäisiin siltä, että uudelleen maalattuun seinään ei ilmesty mustia viivoja, eli ratkenneita kohtia.

Reetta sanoi, että näitä halkeamia oli varmaan jo aiemminkin korjattu, kun niissä oli tasoitteen alla akryylimassaa. Kerroin, että tiedän, että osa "mututuntuma-ammattilaisista" on suosinut sitä, että ensin halkeamaan laitetaan akryylimassaa ja sitten tasoitetaan, olettaen joustavan akryylimassan estävän ratkeaman synnyn. Voisin kuvitella, että jos tasoite on ulkopinnassa ja rakenne liikahtaa samasta kohti, niin kyllä siihen tasoitteeseen ihan varmasti tulee halkeama. Jos akryylimassan tyyppistä ainetta olisi koko rako täynnä, niin sitten olisi mahdollista, että massa venyisi sen verran, että halkemaa ei tulisi. Akryylimassalla ei vaan saa tasaista pintaa, vaan se kutistuu ja sen täyttökyky on rajallinen, niinpä lasikuitukangas on parempi vaihtoehto.

Kerroin, että niihin kohtiin voi liimata pinnanvahvistuskankaan, joka on ohutta lasikuitukangasta. Se kohta on toki vielä ylitasoitettava esim. valmistasoitteella. Lasikuitukangas pitää halkeaman allaan ja mustaa rakoa ei tule näkyviin sileässä tasoiteseinässä, vaikka rakenne hivenen liikkuisi. Toki jos rakenteet liikkuu paljon, niin kangaskin menee ruttuun ja pahaltahan sekin näyttää.

Monesti näissä asioissa korjataan vain oireita, ei itse sairautta. Tärkeintä on tehdä talo siten, että se ei liiku ja vajoa, silloin näihin kikkoihin ei tarvitse mennä. Valitettavan usein maalari on se joka korjaa ulkonäöllisesti muiden tekemiä suunnittelu- tai rakennusvirheitä.

Uusissa rakennuksissa halkeamat johtuvat usein liian nopeasta rakenteiden kuivamisesta. Rakennus yritetään saada mahdollisimman nopeasti valmistumaan ja ei siten aina malteta kuivattaa materiaaleja järkevässä aikataulussa. Koneellisessa kuivamisessa pitää olla malttia, ettei tapahdu pahoja repeämisiä, joita maalarit sitten joutuvat peittelemään konstilla jos toisella.

Aikoinaan työmailla paljon käytetty lausahdus oli: "se minkä timpuri heittää, sen maalari peittää". Joskus olen kuullut niinkin pahasti sanottavan, että "nämä on niitä tetrarakentajia". Tämä jälkimmäinen sanonta tarkoitti sitä, että kun kirvesmies ei ole osannut mitata levyjä ja listoja oikein, niin jää paljon tummia rakoja, joita maalari akryylimassalla (ensimmäinen markkinoille tullut akryylimassa oli tetramassa) sitten täyttää ja koittaa saada lopputuloksen siistin näköiseksi.

Huikeaa osaamista!

Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalan opiskelijat Mira Mononen ja Reetta Härkönen saavuttivat Taitaja 2016 maalaus ja tapetointilajin semifinaaleista kaksoisvoiton korkeilla pistemäärillä.

Työhön kuului seinän ylitasoitusta, kipsilevysaumojen nauhoitus, seinien maalausta ja tapetointia. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota työn laadun ja ammattimaisuuden lisäksi tarkkuuteen. Tapetit tuli olla aivan pystysuorassa ja työpisteen siisteyteen kiinnitettiin myös huomiota. Käsivararajoitustyön osaamista testattiin listojen rajausmaalauksella. Kilpailijoilla oli myös kirjallinen tehtävä työturvallisuudesta. Työn tuottavuudella ja rutiinilla oli myös merkitystä, sillä tehtävä oli mitoitettu siten, että vain nopeimmat saivat työn valmiiksi.

Loppukilpailupaikan saavutti kahdeksan semifinaalien taitavinta kilpailijaa. Alkukilpailuun osallistui 28 opiskelijaa eri puolella Suomea sijaitsevista oppilaitoksista.

Maalaus ja tapetointilajin kilpailijat kuuntelevat ohjeita, ennen kuin aloittavat kilpailutyön tekemisen.









Ammattitaidon suomenmestaruuskilpailujen Taitaja2016 finaalit järjestetään toukokuussa Seinäjoella.